Yhteishyvä
Elämää Amerikassa

Soitinmuseon Suomi-näyttelystä puuttuu tango

15.11.2017

”Ah, Olavi Virta! Mistä saisimme Virran esitysten nauhoituksia?”

Tapasin kolme vuotta sitten Phoenixin globaalissa soitinmuseossa eli Musical Instrument Museumissa yli-innokkaan soitinkuraattori Kathleen Wiensin. Kun hän kuuli minun olevan suomalainen toimittaja, hän tarttui minuun kiinni kuin hukkuva. Paljastui, että hänellä sattui olemaan syvä, henkilökohtainen suhde Virran samettiseen tango-ääneen.

”Kaikki alkoi siitä, että opiskelutoverini oli ollut Suomessa Tangomarkkinoilla. Hän toi mukanaan Virran levytyksiä ja tangonuotteja opiskelijapoksiimme.”

Hän kertoo istuneensa ystävänsä kanssa pianon ääressä iltaisin. He soittivat nelikätisesti Täysikuuta. Välillä he antoivat Olavi Virran laulaa, ja sitten he taas soittivat Virran tangoja ja kuuntelivat mestaritulkitsijan ääntä.

”It is great!” hän sanoo innostuneena.

Tämä kohtaaminen tuli mieleeni, kun vierailin viime viikolla Musical Instrument Museumissa aivan muissa asioissa. Soitinmuseossa oli Kiina-osastolle Hunan-museosta lainattujen soittimien ja esineiden näyttelyn avajaiset. Seisoin pölmistyneenä lasivitriinin edessä, jossa esiteltiin kaksi tuhatta vuotta vanhaa lohikäärmeeltä näyttävää soitinjalustaa. Soitinmuseossa on paljon koettavaa ja katseltavaa, sillä esillä on yli 5000 soitinta ympäri maailmaa kattaen kaikki maapallon mantereet. Soittimet edustavat 240:a kansaa ja niiden kulttuuria.  Eksoottisiin soittimiin, musiikkiesityksiin, lauluun  ja tanssiin tutustumista helpottaa se, että kunkin maan kohdalla monitorissa on soittimen videoesitys. Museovierailija liikkuu soittimelta toiselle kuulokkeiden kanssa. Niistä alkaa kuulua esiteltävän soittimen ääni. Suomi-osaston kohdalla videolla pyörii tuohitorvidemonstraatio sekä Järvelän pikkupelimannien kansanmusiikkiesitys.

Mutta jotain puuttuu, eikö vain?

Missä on Jean Sibelius? Entä Olavi Virta?

Monet nykymusiikinsäveltäjät kuten Eino Juhani Rautavaara, Esa-Pekka Salonen tai Magnus Lindberg kuvastaisivat Suomen nykyistä musiikkiperinnettä. Nekin puuttuvat.

 

Suomi-osastolla on esillä kaksi kannelta, haitari, jouhikko, lävikkö, pitkähuilu ja tulppakanahuilu sekä paikallisen suomalaisen, Hannele Waissin museolle lainaksi antama kansallispuku.

 

Muistan Wiensin olleen sitä mieltä, että suomalaisen tangon esittely herättäisi kävijöiden kiinnostuksen muitakin suomalaisia musiikkitraditoita kohtaan. Hän tiesi, että useimmat ihmiset tuntevat tangoperinteen, mutteivät suomalaista tangoa.

”Se saattaisi rohkaista kävijää tutkimaan suomalaista musiikkia enemmänkin ja menemään syvemälle siinä”, Wiens uskoi.

 

Vuonna 2011 rakennetun Musical Instrument Museumin eli MIMin aulassa kuuluu usein pianonsoitto.

 

Hiljattain museossa käydessäni muistelin viimeistä tapaamista Wiensin kanssa ja sitä, mitä lopulta tapahtui soitinkuraattori Wiensin yrityksille päästä Virran jalanjäljille.

Tapasimme viime vuonna sattumalta Phoenixin suomalaisten joulujuhlassa, jonne hän oli saapunut suomalaisen soitinrakentaja kihlattunsa kanssa.

”Me muutamme Helsinkiin”, hän ilmoitti iloisesti komean suomalaismiehen kainalossa.

Kerroin hänelle olleeni yhteydessä Yleisradioon, mutta sieltäkään ei löytynyt sopivaa nauhoitusta museon käyttöön. Ja jos olisi löytynytkin, museossa olisi tarvittu Wiensin kaltainen suomalaiseen tangomusiikkiin intohimoisesti paneutunut asiantuntija, joka olisi osannut antaa Virran nauhoitukselle sen oikean arvon.

Mutta Wiens oli muuttamassa Suomeen, jossa hän voi kuunnella Olavi Virtaa aina kun haluttaa. Phoenixsissa kaivataan edelleen Olavi Virtaa ja hänen tangotulkintojaan.

 

Museossa on konserttisali, jossa pidetään konsertteja lähes joka ilta viikossa. Olin katsomassa ja kuuntelemassa Jorma Kaukosta (Jefferson Airplane) eräänä iltana. Seuraavalla kerralla lavalle kipusi pienestä unkarilaiskylästä kotoisin oleva mustalaisyhtye. Sen jäsenet eivät osanneet sanaakaan englantia.

 

Museossa voi tutusta myös soitinten rakentamisen historiaan.

 

Aiheeseen liittyvät

2 kommenttia

  • Vastaa Ilari Lindholm 19.11.2017 klo 12:38

    No jaa . USA : ssa on erittäin laaja oman musiikin tuotanto sekä jakelu ympäri maailmaa , joten tuskin amerikkalaisia kiinnostaa laajemmin suomalainen tango , Sibelius tai nykyisen suomalaisen taidemusiikin sävellykset .

    • Vastaa Kirsi-Marja Häyrinen-Beschloss 21.11.2017 klo 19:26

      Ilari! Museon tarkoitus on edistää eri kulttuurien ja kansojen musiikki- ja soitinkulttuurien tunnettuutta Yhdysvalloissa. Museossa on huomattavan paljon kävijöitä, joten asia näyttää kiinnostavan monia.

    Jätä vastaus