Yhteishyvä
Monthly Archives

tammikuu 2016

Elämää Amerikassa

Noviisi sitruunapuun alla – ja mitä siitä seurasi?

27.1.2016

Viime yönä heräsin ainakin kaksi kertaa voimakkaaseen tuulen pyörteeseen, aivan kuin talomme nousisi ilmaan tuulen mukana. Nousin unisena ylös pedistä ja kävelin keittiöön. Keittiön ikkunan takana taipui kookas sitruunapuumme tuulen voimasta. Taipui, muttei kuitenkaan kaatunut.

Kun päivä valkenee, saas nähdä mitä maasta löytyy ajattelin ja kipaisin takaisin vuoteeseen.

El Ninon aiheuttama poikkeuksellisen voimakas myrsky takoi jo toistamiseen kuluvan kuun aikana arizonalaista maata ja ilmaa. Mietin miksi se oli niin vihainen ja vielä keskellä yötä?

Kun muutimme taloon kymmenen vuotta sitten, sitruunapuu odotti meitä ikkunan takana. Talon edellinen omistaja oli istuttanut sen. Puu oli pieni, vain noin puolitoista metrinen, ja sen rungon ympärillä oli vielä lappu, joka kertoi, mistä se oli ostettu ja minkä merkkinen sitruunalaji oli kyseessä. Minä, omenapuiden ja marjapensaiden maassa kasvanut tyttö tuskin kiinnitin siihen aluksi edes huomiota. Sitruunapuu tuntui yhtä vieraalta kuin ikkunan takana näkyvä karu erämaamaisema monine kaktuksineen, marunapensaineen, kalkkarokäärmeineen ja skorpioneineen. Tottuukohan tähän ikinä, ajattelin.

IMG_1600

Kului aika monta vuotta, ettei puu antanut juuri satoa. Ehkä se oli vain koriste, tuumalin, kun muutama hassu sitruuna ilmaantui oksiin kerran tai korkeintaan kaksi vuodessa. Ihmettelin vähän, kun lähitienoolla asuvan ystäväni Maritan sitruunapuu kukoisti niin, että  hänen luonaan käytyäni kannoin kassillisen sitruunoita kotiin. Maritalla niitä oli liikaa – meillä ei yhtään.

Viime vuosina puu on kuitenkin villiintynyt. Saamme kolme tai neljä täyslaidallista satoa vuodessa. Tarvitaan tikapuut, jotta mies ylettyy puun korkeimmalla kohdalle poimimaan sadon. Sitruuna kukoistavat ja tuoksuvat, vaikka joulukuussa oli monta yötä, jolloin lämpötila tippui lähelle viittä astetta. Paikallisuutisissa kehotettiin suojelemaan citruspuut esimerkiksi lakanalla koleita ilman hönkäisyjä vastaan. Näin hassuja viritelmiä naapurostossa, mutta meidän sitruunapuu suhtautui kylmään yhtä tyynesti kuin sen emäntä pulahtaessaan jääkylmään uima-altaaseen naapurien suureksi hämmästykseksi.

Niin kuin arvaatte, minulla on nykyisin erittäin läheinen ja lämmin suhde sitruunapuuhun. Voi olla, että se on omalla tavallaan jopa helpottanut sopeutumista tähän karuun ympäristöön. On ottanut oman aikansa, että olen  päässyt sopuun erämaan kanssa.

IMG_1608 (2)

Ja sitruunapuu vaikuttaa jo keittiössäkin. Puun anti on inspiroinut monia aterioita. On tullut tehtyä paljon kalaa. Uunikanan sisustaan laitan aina sitruunalohkoja. Pidän Lähi-idän keittiön ruuista. Niissä käytetään usein sitruunaa muodossa tai toisessa.

Taidanpa leipoa sitruunakakun.

”Kukapa ei sitruunoista pitäisi,” mieskin sanoo, vaikkei mikään keittiöihminen olekaan.

 

 

Elämää Amerikassa

Elämä järjestykseen – kävin ammattiorganisoijan kotona

Kuvassa ammattiorganisoija Danielle Wurth ja hänen tiiminsä. Valitettavasti hänen kotonaan  ei saanut ottaa valokuvia. Millainen mahtaa olla ammattiorganisoijan koti, mietiskelin ajaessani Daniellen taloa kohti. Kun parkkeerasin auton hänen talonsa eteen huomasin kadun varren asuintalojen olevan tarkkoja kopioita toisistaan. Vain Daniellen autotallin ovi oli kutsuvasti auki. Mietin hetken menenkö sisään talon supersiistin autotallin vai…

19.1.2016
Elämää Amerikassa

Miten päädyin Amerikkaan: miksi toiset lähtee ja toiset jää?

  Union Square Manhattanilla. Kuvan oikealla laidalla olevassa rakennuksessa on Coffee Shop, jossa tapasin tulevan mieheni. Muutama lukija on pyytänyt minua kertomaan, miksi ja miten päädyin Amerikkaan. Kiitän ehdotuksestanne. Ohessa onkin elämäkertani lyhykäisesti. Ja koska olen elänyt jo aika kauan, minun pitää aloittaa ihan alusta. 1960-luvulla en…

14.1.2016
Elämää Amerikassa

Ei kun pilleri suuhun, ja töihin

Kuten viime kirjoituksestanikin ilmeni, olen ollut flunssassa ja sen poteminen on jatkunut lähes tähän päivään saakka. Sängyn pohjalla maatessa olen miettinyt sitä, miten suomalaisten ja amerikkalaisten asenne eroaa suhtautumisessa sairastamiseen – oli kyseessä sitten tapaturma laskettelurinteessä tai vain yksinkertainen vilustuminen ja nuhakuume. Ja miten kaikki tämä näkyy amerikkalaisten asenteessa itsehoitolääkkeisiin…

8.1.2016